Sigurd Wettenhovi-Aspa — taiteen ja tieteen omintakeinen moniottelija

 
Wettenhovi-Aspa, H. Aspelinin piirros 1904
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) oli kuvataiteilija, jonka elämästä ei puuttunut väriä. Hän oli taiteilijan ammatin lisäksi kirjailija, runoilija, kielitieteilijä ja paljon muuta. Wettenhovi-Aspan toiminnan kenttä on niin laaja, ettei sitä ole helppoa kovin lyhyesti edes kuvata, mutta renessanssi- ihminen hän oli ehdottomasti. Jo ulkoisesti pitkäpartainen ja omalaatuisesti pukeutunut Wettenhovi-Aspa erottui katukuvasta, mutta mielikuvitus ja vapaa hengenlento tekivät hänestä todellisen poikkeusyksilön.
Jälkimaailmalle tunnetumpia ovat Wettenhovi-Aspan kielitieteelliset teoriat. Hän uskoi vakaasti, että lähes kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta, ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä, joka on samalla ihmiskunnan alkukieli.. Teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui ”fennoegyptologiaksi”. Wettenhovi-Aspa väitti myös, että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä. Wettenhov-Aspa väitti muun muassa, että käsite ”pyramidi” tulee sanasta ”pyhät raamit”, sana ”seepra” sanasta ”seurahepo”, ruotsin kielen sana människa sanasta ”maannussija” ja niin edelleen. Lienee tarpeetonta sanoa, että varsinaisen tieteen parissa Wettenhovi ei ole koskaan ollut erityisen arvostettu. Sen sijaan hän teoriansa ovat muuten olleet mm. koululaisten suosimia.

Usein melkein hulluksi leimatulla Wettenhovi-Aspalla oli aikanaan — jollei teoreetikkona niin ainakin ihmisenä — kaksi vankkaa ystävää ja tukijaa, nimittäin Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela, joiden kanssa hän saattoi viettää hauskoja hetkiä Hotelli Kämpissä. Myöskään kuvataiteilijana Wettenhovi-Aspa ei saanut haluamaansa menestystä. Hänen symbolistiset teoksensa eivät Suomessa saavuttaneet suurta suosiota, mutta sen sijaan hänellä oli hieman parempaa kansainvälistä menestystä. Wettenhovi-Aspa oli ajan kansainvälisempiä suomalaisia, ja hän oli matkustellut ympäri maailmaa Japania myöten.

Tärkeän turvapaikan kansainväliselle originelli Wettenhovi-Aspalle soi hänen vuonna 1900-luvun alussa Karjalohjan rauhaan valmistunut ateljeensa, jonka hän myöhemmin testamenttasi ”Suomen Kuvaamataiteilijain Liitto ry:lle käytettäväksi etupäässä varattomien taidemaalarien kesäkotina ja myös talven aikana. Vilniemessä oli alun perin omistajalleen tyypillisiä kansallisromanttisia ja orienttiin, erityisesti Egyptiin liittyviä arkkitehtuurisia elementtejä ja erikoinen sisustus. Harmaantunut taiteilija löysi tuekseen erään Helsingin rikkaimmista naisista, apteekkari Hanna Lappalaisen, josta kehkeytyi Wettenhovi-Aspalle tärkeä muusa ja mesenaatti. Wettenhovi-Aspan elävää, monialaista, liikkuvaa ja mielikuvituksellista persoonaa kuvaa, ettei hänestä vieläkään ole sanottu viimeistä sanaa. Hänestä on edelleen monenlaisia mielipiteitä, johon hänen monialainen, osin kiistanalainen elämäntyönsä antaa aihetta. Kukaan ei kuitenkaan ole koskaan pitänyt häntä keskiverto kansalaisena tai ns. tavallisena ihmisenä.


FM Aleksi Ahtola 6.1.2018




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida kilpailuehdotuksia

Tuuli Kanervan Paanukattoinen Tervapääsky hurmasi

Tuuli Kanerva, diblomityön kansikuva Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton (SKjL) ja Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoille järjest...